Alun perin minun piti olla täällä vain puoli vuotta. Jatkoin kuitenkin sopimustani vielä puolella vuodella, eli olen täällä vuoden. Tähän vaikuttivat monet asiat, esimerkiksi:
Kaisa ja lapset olivat täällä pari viikkoa kesällä, ja kuumuus aiheutti aika lailla hankaluuksia. Nyt syksyllä ja talvella on mennyt selvästi helpommin.
Nixulaisia on tällä hetkellä maassa seitsemän: Projektipäällikkö Jari ja duunarit Marko (hawk), Mikko (dogo), Peku, Kira, Hessu ja minä (Riku). Jarin ja minun perheet asuvat täällä.
Kuvista saa nähdäkseen isomman version klikkaamalla pikkukuvaa.
Riad on keskellä erämaata, ja ilmasto on hyyyyvin kuiva. Onneksi, sillä täällä on myös hyvin kuuma. Kesällä päivälämpötilat varjossa voivat olla 50-60 °C auringon paistaessa suoraan pään päältä . Talvella on viileämpää, tätä kirjoitettaessa (2.11) päivälämpötilat ovat siinä 30 asteen tietämissä ja yöllä lämpömittari laskee jopa 20 asteeseen (hrrrr 8-)
Talven tulon huomaa siitä, että auton ilmastointilaitetta ei tarvitse pitää ÖISIN päällä.
Puolen vuoden aikana on satanut noin 109 pisaraa vettä. Talvella kuulemma sataa välillä ihan oikeasti.
Saudi-Arabia on suljettu maa. Tänne saa viisumin liikeasioita varten, tai jos sattuu olemaan muslimi, pyhiinvaellusta (Haj) varten. Perheensä saa maahan jos on naimisissa, joko vierailu- tai oleskeluviisumilla.
Olen maassa työviisumilla, ja minulla on paikallinen työ- ja oleskelulupa (Iqama) sekä ajokortti. Vierailijat saavat ajaa oman maansa ajokortilla, mutta työläisillä pitää olla paikallinen tsetti. Passini on maassa ollessani kanissa sponsorilla, ja maastalähtöä varten pitää aina hakea viisumi.
Melkein joka paikassa käytetään vain etunimiä. Esim. pankissa olen mr. Riku (tai mr. Rico tai mr. Riko tai ..). Oikeinkirjoituksesta ei pidetä niin suurta väliä ja kun kaikki viralliset paperit ovat arabiaksi, jonka kirjaimisto ei osu ihan yksiin niin.. Mikko Rantanen oli tämän prosessin läpikäytyään Mirko Randonel.
Työ- ja oleskelulupa, eli Iqama.
Ajokortti. Huom, numero on sama kuin Iqamassa 8-)
Saudi-Arabia on islamilainen maa, täällä noudatetaan muslimien pyhäpäiviä ja rukousaikoja. Viikonloppua vietetään torstaista perjantaihin.
Kaikki asiat pitää täällä muistaa ajoittaa sillä lailla, että muslimien rukoukset otetaan huomioon. Rukousten (Salah) ajaksi koko maa menee kiinni (n. 1/2 tuntia kerrallaan). Rukousajat riippuvat auringon noususta ja laskusta, joten ne vaihtelevat pari minuuttia päivittäin. Rukoukset huomaa kyllä ollessaan asutulla alueella. Joka korttelissa (ja isommilla työpaikoilla) on moskeija jonka minareetista kaikuu rukouskutsu. Työpaikoilla asia hoidetaan näppärästi PA-systeemin kautta. Muslimeilla on viisi rukousta päivässä (aamun koittaessa, keskipäivällä, iltapäivällä, auringon laskiessa ja illalla).
Maassa pitää olla maan tavalla. Pukeutua täytyy säädyllisesti.
Täällä noudatetaan kuukalenteria, eli vuosi on noin 11 päivää länsimaista lyhyempi. Vuodet lasketaan siitä, kun Muhammed muutti Mekasta Medinaan vuonna 622 G (meikäläistä eli gregoriaanista), eli nyt on meneillään vuosi 1420 H (H = Hirsa - kalenteri).
Alkoholia eikä sianlihaa ei suvaita. Näiden kanssa (erityisesti alkoholin) ollaan hyvin tiukkana. Huumekaupasta on mahdollista saada kuolemantuomio.
Paastokuukausi Ramandanin aikaan ei auringon nousun ja laskun välisenä aikana saa syödä, juoda, tupakoida eikä ... .
Naiset eivät saa täällä ajaa autoa.
Liikenne on lievästi sanottuna hirveää. Yleinen stuntti (monien muiden ohella) on kääntyä risteyksessä oikeanpuolimmaiselta kaistalta VASEMMALLE. Kaistoja ja ryhmittymismerkkejä pidetään lähinnä ohjeellisina, samoin nopeusrajoituksia, vilkun käytöstä nyt puhumattakaan. Tämä on koettava ennen kuin sen uskoo. Milanon liikenne on kevyttä tähän verrattuna. Egyptissä on kuulemma vielä pahempaa.
Muuten liikennesuunnittelu on kyllä hyvin hoidettu. Normaalit kadut ovat 6-8 - kaistaisia.
Paikalliselta moottoritieltä.
Isommilla moottoriteillä on jopa englanninkielisiä opasteita, mutta ..
.. useimmat opasteet ja kadunnimikyltit näyttävät tältä. Piankos tuon nyt selvittää. (Vihje: katso edellistä kuvaa). Laitakaupungilla (ja keskustassakin) tulee toisinaan äitiä ikävä kun pitäisi suunnistaa. Onneksi satelliittipaikantimet on keksitty.
Asiakkaamme on King Abdulaziz City for Science and Technology, eli lyhyesti KACST, joka on valtion laitos. Normaali työaika on kahdeksasta neljään.
Olemme lyhyesti sanottuna rakentaneet tähän maahan Internetin (yhden) ja pidämme sitä nyt pystyssä vielä parin vuoden ajan. Samalla koulutamme paikalliset ylläpitotöihin.
Lähes kaikki paikalliset (siis saudit) pukeutuvat samalla lailla. Miehillä punavalkoinen (yhdellä 50:stä valkea) liina ja valkoinen kaapu, naisilla musta abaija ja kasvotkin peitetty. Siirtotyöläiset (expatriaatit) pukeutuvat kuka mitenkin, useimmiten kotimaansa tapaan, paikalliset tavat huomioiden.
Työmaalla on vain miehiä. Naiset saavat tehdä vain harvoja ja valikoituja töitä (kotiapulainen, kampaaja, sairaanohoitaja).
Istumme kaikki Jaria lukuunottamatta NOCissa, eli Network Operation Centerissä. NOC päivystää 24/7, eli joku meistä on aina työmaalla.
KACSTin Information Systems - osasto. NOC sijaitsee vasemmanpuoleisen rakennuksen alakerrassa.
Työpisteeni NOCissa, näyttääpä webbisivu vasemmanpuolisella näytöllä tutulta 8-)
Akvaariosta eli NOCista. Kuvissa Hessu (arvaa kuka 8-) ja juuri NOCissa työt aloittaneet saudikolleegamme Wael ja Hamad.
Asumme compoundissa, eli aidatulla alueella, jossa asuu pääasiassa siirtotyöläisiä. Nixulla on neljä villaa, joista kahdessa asuvat poikamiehet ja muissa Hirvoset ja me (Kaliset).
Compound Diriasta päin nähtynä.
Compoundilla on saatavilla peruspalvelut, eli kauppa, ravintola, punttisali, sauna ja uima-allas.
Janne käy compoundin puolipäiväkerhoa (preschool), jossa opettaa aussi Brenda. Muutamia englannin sanojakin on jo tullut opittua.
Lauri on Kaisan kanssa kotona. Kerran viikossa kokoontuu äiti-lapsikerho.
Toisinaan grillataan, täältä saa laadukkaita tarveaineita, kuten kanaa, nautaa, lammasta, kamelia jne. (mikä puuttuu ?)
Kira-setä grillaa.
Ostareita ja kauppoja riittää joka lähtöön. Tosin, ei sitä aina jaksa shoppaamassakaan juosta (asia, josta Kaisa on perustellusti eri mieltä 8-)
Suomen suurlähetystön kutsuilla olemme käyneet kerran (syystanssiaisissa), ja nyt odottelemme itsenäisyyspäivän juhlaa (Ramadanin takia jo 1.12). Suurlähetystöhän on diplomaattisääntöjen mukaan Suomen maaperällä, joten siellä voidaan tarjoilla eräitä virvokkeita, jotka muuten ovat täällä hankalahkosti saatavissa.
Kaisa on muutaman kerran käynyt suomalaisten rouvien kahvikutsuilla. Koko Saudi-Arabiassa on muutaman sadan suomalaisen yhteisö.
Pari kertaa olemme käyneet vanhassa kaupungissa, jossa on Musmakin linnake ja iiiso basaari.
Se mainittu Musmakin linnake.
Kävelyllä keskustassa Kiravuo-sedän kanssa.
Jonkin verran olemme käyneet katselemassa paikallisia nähtävyyksiä. Katso kuvakavalkadi alla.
Nämä ovat vanhasta Riadista (Diriasta), joka sattumalta on ihan compoundin nurkalla. Tällä reissulla käräytin itseni pahan kerran. Kesii vieläkin. Tästä alkoi Saudin suku levittää valtaansa Arabian niemimaalle sata (paikallista) vuotta sitten 1902 G (1320 H).
Muutaman kerran on saudikolleegamme Khalil vienyt meidät harrastamaan paikallisia paheita, eli polttelemaan vesipiippua (Hubli-bubli). Ko. paikat ovat kuulemma paikallisia baarien vastineita, eli sinne kokoonnutaan aikaa viettämään. Meille tarjotut vesipiiput olivat casual user - mallia ja paljon miedompia kuin esim. savukkeet. Yhdellä latauksella polttelee kolme-neljä tuntia.
Vesipiippua polttelemassa.
Riadissa, 2. marraskuuta 1999
rikuw@nixu.fi